Svangerskapsdiabetes

Vejolaš diabetes/sohkardávda čielggadeapmi áhpehisvuođas leat guokte iskosa dahje iskkadeami mat leat guoskevaččat: guhkitáigge varrasohkarárvu ja glukosenoađđeiskkus:

HbA1c – guhkitáigge varrasohkarárvu

Ávžžuhuvvo váldit guhkitáigge varrasohkarárvoiskosa (HbA1c) jus dus:

• ovdal lea leamaš áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda
• lea váhnemiindiabetes/sohkardávda
• lea ehtalašduogáš riikkain olggobealde Europa
• lea BMI/rumašhivvodatindeaksa badjel 30

Varraiskkus berre váldot ovdal 12. vahku áhpehisvuođas. Jus čájehuvvot alla árvvut, ávžžohit mii du iežat álgit iskkat varrasohkarárvvu. Don oaččut oahpu movt ieš mihtidat ja rávvagiid borrama ja lihkadeame birra. Fástadoavttir dahje čalbmeeadni geas lea ovddasvástádus du áhpehisvuođadárkkistussii bidjá plána viidáset čuovvoleapmái ja addá dutnje dieđuid dan birra.

Jus lea aliduvvon varrasohkarárvu de it dárbbaš váldit glukosenoađđeiskosa.

Glukosenoađđeiskkus

Glukose- dahje sohkardeaddoiskkus čájeha rupmaša návcca muddet varrasohkardási. Iskkus geavahuvvo bidjat diabetes diagnosa.

Glukosedeaddoiskkus ávžžohuvvo dahkkot vahku 24-28 sidjiide geat leat:

• badjel 25 jagi ja leat vuosttaš geardde riegádahttimin
• badjel 40 jagi ja leat máŋgii riegádahtten
• nissonolbmuin geain lea BMI badjel 25 álggogeahčen áhpehisvuođa
• nissonolbmuin geain lea váhnemiin diabetes/sohkardávda
• nissonolbmuin geain lea leamaš áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda árabut áhpehisvuođas
• nissonolbmuin geain lea ehtalaš duogáš olggobealde Europa

Jus iskkus lea nu movt galgá de it dárbbaš šat váldit glukosedeaddoiskkus, vaikko dus lea sohkar cissaiskosiin maŋŋel áhpehisvuođas.

Jus árvvut eai lean beare alladat, berret don dasa lassin váldit glukosedeaddoiskkus.

Áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda dálkun lea gozihit varrasohkkara ja muddet borrama ja lihkadeami. Sáhttá maid dárbu dálkasiidda.

Varrasohkarmihtideapmi

Jus čájehuvvo glukosedeaddoiskosis dahje guhkitáiggevarrasohkkara mihtideamis ahte don ieš berret jeavddalaččat álgit mihtidit varrasohkkara, de oaččut don oahpu dasa ja goas ja man dávjá galggat mihtidit.

Bohtosat varrasohkarmihttuin árvvoštallojuvvot go boađát áhpehisvuođadárkkistussii. jus lea dárbu bargat maidege doalahan dihte varrasohkarárvvo siskkobealde dábálaš árvvuid, oaččut don veahki dasa.

Don berret mihtidit varrasohkkara golmma geardde beaivvis ja čállit bohtosiid juhke háve go:

• ovdal iđđes borrama (borakeahttávuohta)
• 2 diimmu maŋŋel go álget iđitborramuša borrat
• 2 diimmu maŋŋel go álget borrat gaskabeaivveborramuša

Varrasohkarárvu berre leat vuollel 5,3 mmol/l go leat boratkeahttá, ja vuollel 6,7 mmol/l guokte diimmu maŋŋel borrama.

Jus don mihtidat 3-4 varrasohkarárvvu 2-3 vahkku siste mat leat badjel dáid árvvuid, berret don čujuhuvvot buohccevissui / diabetesdoaktárii árvvoštallot dárbašat go dálkasiid muddet varrasohkarárvvu.

Biebmu ja lihkadeapmi

Jus čájehuvvo ahte dus lea áhpehisvuođadiabetes / sohkardávda lea deaŧalaš ahte don čuovut biebmo-, eallindábiid ja lihkadan rávvagiid, ja ahte boađát dárkkistusdiimmuide máid oaččut. dat lea deaŧalaš du iežat dearvvašvuhtii ja máná ahtanuššamii áhpehisvuođas, ja du iežat ja du máná boahttevaš dearvvašvuhtii.

Eatnasat geain lea  áhpehisvuođadiabetes / sohkardávda nagodit muddet varrasohkarárvvu go rievdadit borrandábiid ja jeavddalaččat lihkadit.

Buot áhpeheamit ávžžohuvvet máŋggabealálaš borramušaid borrat, roavva gordneborramušaid, ruotnasiid, šattuid ja murjiid, vuojahis meieriijaborramušaid, guliid, bábuid, linssaid, earttaid ja nihtiid. Gieđahallan ruksesbiergguid ja borramušaid main lea ollu buoidi, sohkkara ja sáltti berre unnidit. Doalahan dihte jeavddalaš varrasohkkara lea buorre jeavddalaš borran, ja juohkit borramuša eambbo borramiidda.

Daid álgo beivviid maŋŋel riegádahttima mihtidit mii du ja máná varrasohkkara. Eanas nissonolbmuin geain lea áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda šaddet fas varrasohkarárvvut dábálažžan jođánit maŋŋel riegádahttima.  

Dárkkistus njeallje mánu maŋŋel

Buot nissonolbmot geain lea leamašan áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda berrejit oažžut varrasohkardárkkistusa njeallje mánu maŋŋel riegádusa. Dat varraiskkus váldo fástadoaktára luhtte. Muitte ahte ieš fertet diŋgot diimmu.

Jahkásaš dárkkistus

Ávžžuhuvvo maid ahte buot nissonolbmuin geain lea áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda ožžot jahkásaš guhkitáiggevarrasohkar dárkkistusa. Dat guoská maid jus ođđasit šaddá áhpeheapmin.

Máná varrasohkkara dárkkistus

Mánáin geain eatnis lea áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda lea stuorát várra oažžut beare vuollegis varrasohkkara maŋŋel riegádeami. Beare vuollegis varrasohkar lea várálaš njuoratmánnái. Máná varrasohkar mihtiduvvo golmma geardde maŋŋel riegádeami – dahje dassážii varrasohkar lea dásset.   

Mánná dárbaša dávjá liige norramuša/mielkki dassážii go dus alddát boahtá mielki albma ládje johtui, ja eastadan dihte beare unnán varrasohkkara. Jus leat atnán insulina áhpehisvuođas sáhttá leat dárbu máná gozihit mánáidklinihkkas daid álgo diimmuid maŋŋel riegádeami.  

Nissonolbmot geain lea leamašan áhpehisvuođadiabetes/sohkardávda lea stuorát várra oažžut diabetesa maŋŋel. Dearvvašlaš borrandábit, lihkadeapmi ja vejolaš geahppudeapmi leat dat deaŧaleamos dábit eastadit  diabetesa.